Vielä sananen pukeutumisesta.
Olen lukenut jos jonkinmoista keskustelua aiheesta "Millä tavalla voisi ylipainoinen pukeutua tilaisuuteen X". Arvaatteko vastauksen? Lähes tilanteessa kuin tilanteessa vastaus on tummat housut (mieluiten bootcut-farkut) ja tunika. Ollessani vielä plusosastojen asiakas vaatemyymälöiden kanta tuntui olevan sama, koska kaikki variaatiot näyttivät karkeasti yleistäen liikkuneen bootcut-farkkujen ja yhtä tummien tunikoiden välimaastossa.
Okei, tunika on kiva vaate, ja joskus aikoinaan olisin voinut myydä sieluni hyvistä bootcut-farkuista. Ja jos oikein kauas ajassa mennään taaksepäin, ne farkut olisivat olleet mustat leveälahkeiset housut, joissa oli reisitaskut. Mutta entäs, jos haluaisin pukeutua jotenkin toisin kuin bootcut-farkkuihin ja tunikaan?
Kaikkia seuraamiani keskusteluja yhdistää yleensä se pitkä kieltolista, mitä ylipainoinen ei saa laittaa päälleen. Pillifarkut ovat ihan ykkönen sillä no-no -listalla. Pillifarkut lihottavat, kun taas bootcut-farkut hoikistavat (minulla se illuusio ei ole koskaan toiminut). Missään nimessä ei saa olla värikkäitä tai vaaleita housuja, ainoastaan tummat - koska ne hoikistavat. Paitakaan ei mieluusti saa olla riemunkirjava, koska kaikki värikkäät kuosit näyttävät ylipainoisen päällä typerältä. Tummat värit hoikistavat!
Ehkä osin tästä syystä minun oli äärettömän vaikea löytää mitään vaatetta, joka poikkesi jotenkin tästä ylipainoisten univormun mantrasta. Mutta! Kun nyt, toki en enää pääasiallisena plusosastojen asiakkaana, vierailin kaupungin vaateliikkeissä, myymälät ovat tuntuneet heränneen kysyntään: pystyin ensimmäistä kertaa sovittamaan kasoittain eri mallisia farkkuja, joiden tuumakokojen haitari ylsi aina pienistä kokoluokista pluskokojen yläpäähän asti! Asianlaidalle erittäin iso peukku. On mukavaa, kun ei tule kokonsa vuoksi erotelluksi kastiin, jonka jäsenet haluavat ainoastaan tummia tunikoita ja bootcut-farkkuja.
En muutenkaan pidä ajatuksesta, että pukeutumisen ainoa aspekti olisi luoda illuusio laihuudesta, ja jos ei muuten, niin peittämällä kaikki, mitä peitettävissä on. Ymmärrän täysin, että kaikki vaatteet eivät yksinkertaisesti toimi kaikilla kehonmalleilla. Mutta eihän se ole pelkästään ylipainoisten ongelma! Lisäksi on hirveän rajoittavaa jättää ihana vaate sovittamatta vain siksi, että joku muu on määritellyt, että vaate ei sovi minulle siksi, että olen ylipainoinen.
Mistä sen tietää, jos vaatetta ei ikinä uskalla edes sovittaa?
Rohkeutta, naiset! Se, että kehomme on tietyn mallinen, ei tarkoita sitä, että se pitäisi peittää keinolla millä hyvänsä. Jos tykkäät riemunkirjavista housuista, runsaista asusteista, huippukorkeista korkokengistä, pilli- tai flare-farkuista, itsetehdyistä neuleista tai avonaisista kaula-aukoista, anna palaa! Tiedät sen sitten itse, sopiiko vaate ja tuntuuko se mukavalta - ja sehän on paljon tärkeämpää kuin se, pitääkö joku nettikeskustelujen anonyymi arkikriitikko vaatevalinnastasi.
Jos et usko, katsopa tämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti